Bamir

Nimi: Bamir
Ikä: 981 vuotta, ihmisiässä noin 89 vuotta
Sukupuoli: Uros
Laji: Kiinan tuulilohikäärmen ja Intian maalohikärmeen sekoitus

Luonne: Bamir on rauhallinen uros joka ei enää vähästä hätkähdä. Vaikka tämän keho jo vanhuksen, on mieli edelleen poikasen. Bamir rakastaa vitsailua ja osaa olla myös itseironinen. Bamir suuttuu vain harvoin mutta silloin viha on kunnollista. Silloin toinen osapuoli ei välttämättä saa niiskaansa haukkuja, vaan vanhan, painavan lohikäärmeen. Väkivaltaan Bamir suhtautuu myötäillen. Joskus toisen pitää kuolla, että toinen voi elää.
Bamir viihtyy sekä isossa laumassa kuin yksinkin. Bamirilla on hyvä itsetunto, eikä hän ilkeistä kommenteista välitä. Bamir ei kuitenkaan ole tyyppi joka ei osaa taistella tai olla ilkeä. Kepposet ovat edelleen Bamirin mieleen. Hymy on usein hänen huulillaan, onhan hänet helppo saada iloiseksi.
Bamir on mielellään huomion keskipisteenä, vaikkapa kun hän kertoo hurjasta elämästään, jonka faktat ovat usein paisuneita. Silti hän osaa pitää juttunsa mielenkiitoisina. Hänelle on vaikeaa pitää salaisuuksia.

Ulkonäkö: Bamir on suurikokoinen,v ähän Sethiä ja Dania pienempi uros. Bamir on vanhalla iällä tullut pulskaksi, mutta sei häntä haittaa. Bamirin jalat ovat lyhyetja niissä on kanamaiset varpaat, jotka hän voi halutessaan kovettaa koviksi, sahalaitaisiksi kynsiksi.
Uroksen suomut ovat haaleaoranssit, mutta tämän jalat ovat tummemman väriset. Bamirilla on alaspäin hieman kaartuvat, siniset sarvet. Sinisilmäisen Barimin hampaat ovat terävät ja kellertävät. Suun läheltä löytyvät pitkät ja harmaat pitkulaviikeset jotka ovat hänelle tärkeät. Silmien alta löytyyvät tuulimerkit jotka ovat samaa sävyä etujalkojen raitojen kanssa. Harmaa harjas kulkee aina otsasta hännänpäähän asti.
Bamirin otsalla on koru, jonka jalokivi muistuttaa silmää. Koru saatu äidiltä lahjaksi.

Historia: Bamir syntyi yksinhuoltajaäidille ilman sisaruksia. Bamirin lapsuus oli täynnä hauskuutta ja iloa. Vaikka äiti olikin väsynyt jaksoi hän silti riemuita oikansa kanssa. Hän kasvatti pojastaan hyvän miehen.
Kun tuli aika lähteä omille teilleen, sai tämä vanhalta äidiltään otsakorun lahjaksi ja muistoksi. Bamir lähti avoimin mielin kohti hänelle tuntemattomia Lavyrinthoksen käytäviä. Viikkoja kuljettuaan törmäsi tämä vaeltelevaan lohikäärmelaumaan johon liityi. Elo lauman keskuudessa oli Bamirille erittäin mukavaa ja hän viihtyikin siellä pitkän aikaa, saaden ystäviä, rakastajia, ja vuosien kuluessa sai Bamir tyttärenkin. Bamir vietti perhe-elämää pitkään, kunnes alkoi taas seikkailunjano alkoi taas. Jo vanha Bamir sanoi vaimolleen lähtevänsä kävelylle joka jäisi tämän viimeiseksi. Vaikka vaimo yritti suostutella Bamiria jäämään, ei hän halunnut. Hän lähti vaeltamaan, mitä kohti? Sitä emme vielä tiedä.

Muuta: Hallitsee jonkin verran tuulta. Kuten ulkonäössä mainittu, Bamir voi kovettaa varpaansa kynsiksiksi. 
Piirtäjä: Kuutti